söndag 20 juli 2014

Språkfrågan, igen...

Kollar på Suomen Tulli från JIM, fritt översatt Finlands tull (JIM är en TV-kanal), och förundras över deras bristande engelskakunskaper. De som jobbar som tulltjänstemän vid båt och flyg borde väl kunna en hyfsad engelska, men nej. Deras engelska är lika bristfällig som hos mommon från Ryssland de tagit in för extra undersökning. Man tycker ju att tulltjänstemän ska kunna engelska, förutom finska, som flytande vatten för att kunna kommunicera med de som kommer in till landet.

Igen kommer språkfrågan in, den språkfrågan som handlar om ifall man ska undervisa svenska i finska skolor. Ett läger, dit jag hör, säger absolut ja. Språk är en rikedom och fast du bor i finskaste Finland kan det vara bra att i alla fall kunna några ord på svenska.
Det andra lägret säger nej. De anser att engelskan ändå kommer att ta över eller att ryskan är viktigare än svenskan.

Om man nu skulle lära sig engelska till att börja med... Ursäkta att jag kanske låter lite bitter, men en del kan inte ens engelska, och då ska man lära sig ryska på köpet! Svenska är nära besläktat med engelskan vilket inte finskan är. Finskan finns under en helt annan språkgren (därför har också finlandssvenskar som inte vuxit upp med finska svårt med den).

Nej till "tvångssvenska" gör att ungdomar mister en del, eller ganska mycket, av språkundervisningen. Det är alltid bra att kunna språk. Svenska är ett officiellt språk i Finland. Engelska är inte det, men engelska är ett internationellt språk. Om man ska prata om hur mycket människor som talar ett visst språk borde vi studera kinesiska istället.

Nu flummar jag igen. Det jag ville komma fram till är att det är bra att kunna tre språk. Det finns många i världen som bara behärskar ett eller två språk. Tänk att vi i lilla Finland behärskar, eller borde behärska, tre språk! Är inte det en rikedom?


6 kommentarer:

  1. Mietipä vielä, josko suomenkielisillä olisi samanlainen oikeus kuin muidenkin maiden pääväestöllä, valita ne kielet, joita tarvitsee ja haluaa opiskella.

    Tiesitko, että Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se söi muun kielitaidon? Nyt Ahvenanmaalla voi valita englannin oheen toisen kielen tarjottimelta, jolla on suomen lisäksi saksa, ranska, espanja ja venäjä.

    Tiesitkö, että Ruotsissa englannin oheen voi valita ainakin saksan tai ranskan tai espanjan, mutta maahanmuuttajilla ja erityisoppilailla on mahdollisuus valita lisää koulukieltä tai englantia tai omaa kotikieltään? Tähän meilläkin pitäisi pyrkiä.

    Tiesitkö, ettei missään ole meidän pakkoruotsijatkumomme kaltaista pakollista pientä vähemmistökieltä peruskoulusta yliopistoon?

    Miksi jokaisen suomenkielistä koulua käyvän suomalaisen tulisi opiskella ruotsia?

    Toimittaja Tuomas Enbuske kuvasi tilannetta näin: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon."

    Siis miksi jokaisen suomenkielistä koulua käyvän tulisi opiskella ruotsia, vaikka hänelle itselleen ja koko maalle olisi paljon enemmän iloa ja hyötyä siitä, että opiskeltaisiin ruotsin sijaan muita kieliä tai vahvistettaisiin heikon kielitaidon omaavan keskeistä koti/koulukielen tai englannin osaamista?

    Oma mutu ei riitä muiden lasten kieltenopiskelun saneluun.

    SvaraRadera
  2. Hej Anonym! Tack för ditt svar.

    Jag kan inte svara på vad som händer på Åland angående språkfrågan. Jag är född och bor på "fastlandet", och har inget med Åland att göra. Vad jag ändå har förstått är att ålänningar har närmare relationer med Sverige. Många är de ungdomar som väljer Sverige framom Finland. Mycket har säkert med språket att göra.

    Nu vet jag inte i vilken skola du gått, men i de skolor jag gått i har man fått välja exempelvis franska eller tyska som främmande språk. Jag valde franska. Jag har även studerat lite japanska. Ditt påstående om att man inte kan studera andra språk är alltså inte sanna. Även utlänningar kan välja, förutom finska, att studera andra språk, även sitt eget modersmål.

    Nu är det ju så att Finland är ett tvåspråkigt land (egentligen trespråkigt) och då måste man lära sig det andra språket, i alla fall lite. Du pratar om att lära andra språk som skulle vara till mera nytta, menar du engelska då? Som jag skrev i bloggen är ju kinesiska ett språk man bör lära sig.

    Jag håller med dig om att man ska lära sig och förstärka sitt eget modersmål först. Jag lärde mig finska först som 20-åring, det vill säga efter 11 år av undervisning. Engelska lärde jag mig relativt snabbt.

    Du skriver att det skulle vara till glädje och nytta för hela landet ifall skolsvenkan slopades. Min ståndpunkt är fortfarande densamma; varför är det en dålig sak att kunna språk?

    SvaraRadera
  3. "ålänningar har närmare relationer med Sverige"

    Ymmärrän täysin Ahvenanmaan ratkaisun ja toivon vastaavaa ratkaisua meille, sillä suomalaisilla on vaihtelevia siteitä (juuria, kiinnostusta, sukulaisia, ...) muihin maihin kuin Skandinaviaan.

    "i de skolor jag gått i har man fått välja exempelvis franska eller tyska som främmande språk"

    Näitä on luettava kolmantena vieraana kielenä. Tiesitkö, että vain pienessä kaupunkivaltiossa nimeltä Luxemburg vaaditaan kaikilta kolmen vieraan kielen opintoja (sa, ra, en), mutta yhtä aikaa käsittääkseni vain kaksi ovat pakollisia. Luxemburgilaisten oma kieli on sitä paitsi hyvin lähellä saksaa. Kyse on pienestä kaupunkivaltiosta, joka joutuu koulutuksen osalta nojaamaan lähimaiden (Saksa, Ranska) opetustarjontaan ja asiantuntijayhteistyöhön. Lisäksi nämä kielet elävät kaupungissa koko ajan rinnakkain. Suomalaiset (myös suomenkieliset) lukevat vieraita kieliä enemmän kuin muut kansat. Miksi uniikkia suomalaisugrilaista kieltä puhuvien pitäisi tehdä maailmanennätys vieraiden kielten opiskelussa, kun heidän tulisi voida keskittyä myös asiaosaamiseen eri aloilla. Sitä paitsi suurella osalla ihmisiä on kielten oppimisessa erilaisia esteitä, ei heidän opiskeluaan pitäisi kuormittaa opinnoilla, jotka eivät oikeasti ole tärkeitä. Ei pääväestöä pidä koskaan verrata kielivähemmistöön, joka luonnollisesti opiskelee aina yhden kielen enemmän, sen maan pääkielen.

    "Nu är det ju så att Finland är ett tvåspråkigt land (egentligen trespråkigt) och då måste man lära sig det andra språket, i alla fall lite."

    Olisi selkeintä, että maan kansalliskieliksi nostetaan suomen ja ruotsin rinnalle saame (kolme kieltä). Silloin ihmiset ymmärtäisivät, mikä on sanan kansalliskieli sisältö - se tarkoittaa maassa pitkään elänyttä kieltä, jonka puhujilla on erityisasema maan sisällä elää omalla kielellään ja hoitaa omaa kulttuuriaan. Se ei tarkoita, että meillä tulisi olla viisi kaikille pakollista kieltä, joita opiskeltaisiin "ainakin vähän".


    "Du pratar om att lära andra språk som skulle vara till mera nytta, menar du engelska då?"

    Englanti on tällä hetkellä lingua franca, mutta itse kullekin jokin muu kieli voi olla tärkeä: saksa, ranska, venäjä, espanja, maahanmuuttajan kotikieli, kiina, portugali, ... Kun pakkoruotsia ei enää ole, kouluille muodostuu omia kielipolkuja näissä nyt "harvinaisissa" kielissä ja koko maan kielivaranto laajenee.

    "Du skriver att det skulle vara till glädje och nytta för hela landet ifall skolsvenkan slopades. Min ståndpunkt är fortfarande densamma; varför är det en dålig sak att kunna språk?"

    Koska meillä ei ole loputtomasti aikaa sijoittaa juuri kieltenopiskeluun (niin ei tehdä missään, kuten yllä kerroin), on ihmisten saatava valita ne kielet, joihin heillä mahdollisesti on siteitä tai jotka herättävät heissä kiinnostusta. Kieltä ei opita koulussa, kieli tarvitsee valtavan määrän vapaaehtoista harjoitusta koulun ohella ja sen jälkeen: lehtiä, tv-ohjelmia, elokuvia, kirjoja, matkoja, tuttavia, ... Vain itselle mielekkään kielen kohdalla jaksaa tehdä tämän ylimääräisen työn, jotta kieli tarttuu ja jää pysyväksi. Ruotsin suurin osa ihmisistä unohtaa, koska siihen ei ole mitään henkilökohtaista sidettä eikä sitä aikuisten oikeasti tarvita myöskään työssä.

    SvaraRadera
  4. Jatkan vielä.

    Oletko sinä miettinyt tätä kielitilannetta suomenkielisten kannalta? He elävät käytännössä useimmiten joko yksikielisissä tai monikielisissä ympäristöissä. Ruotsinkielisiä on niin vähän ja he ovat ainakin etelässä niin kaksikielisiä, etteivät he kuulu yli venäjän, turkin, somalin, viron ja muiden maahanmuuttajakielien. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pian jo viidennes (20%) koulujen oppilaista on maahanmuuttajataustaisia (ja heilläkin lähes poikkeuksetta pakkoruotsi), erilaiset kieliyhdistelmät perheissä lisääntyvät. Olemme väistämättä menossa eurooppalaiseen monikielisyyteen ja tässä maailmassa pakkoruotsi on pelkkä riesa ja este.

    Kun suomenkielisistä kouluista poistuu pakkoruotsi, luonnollisesti ruotsinkielisistä kouluista poistuu pakkosuomi. Tietysti suomi on niin keskeinen kieli tässä maassa, että sen jättää valitsematta lähinnä ne, jotka ahvenanmaalaisten tapaan suuntautuvat ennen kaikkea maan ulkopuolelle, Ruotsiin tai muualle. Mutta tämä olisi kaikkien kannalta se reilu ja oikea tilanne.

    Tällä hetkellä ei yksikään suomalainen voi valmistua mihinkään ammattiin tässä kotimaassaan ilman mittavia ruotsinopintoja. Se ei ole oikein. Se on väärin. Tämä peruskoulusta yliopistoon jatkuva pakko on purettava.

    SvaraRadera
  5. Oho, minne keskustelumme katosi? Näin aika lailla vaivaa vastausteni laatimiseen, joten niiden sekä blogistin oman viestin poistaminen tuntuu tosi tylyltä. Oliko viesteissäni jotain vikaa?

    SvaraRadera
  6. Anna, här är om obligatorisk svenska på svenska:
    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175449-obligatoriskt-svenska-i-finland

    SvaraRadera